Suuripuu

Vieraita ja vainolaisia!

Etevä saapuu välietappi Ensiöön matkallaan kohti Sinilähdettä. Ensiön peikkokylässä Etevä kertoo kokemuksistaan vanhalle kaverilleen Siimalle. Erityisesti puheenaiheena on taikamaailma ja Rehdin ja Liinan katoaminen sinne. Yöllä Etevä näkee paiseruttopainajaisia, joissa ahdistavinta on kuitenkin Kumman laulu, jonka ikäviä sanoja Etevä alkaa vähitellen ymmärtää.

Vilkka vaeltelee Paalukarin raunioissa pälyillen varjoja. Kahleiden kolina varoittaa häntä, että nyt tarttis mennä piiloon. Vilkka tunkeutuu sisään ränsistyneen talonrämän ikkunasta, mutta hänen hienot tanssikenkänsä jäävät ikkunan naulaan kiinni. Koliseva, roteva hahmo repii talon lautoja (ja heittää kengät usvaan). Vilkka valmistautuu epätoivoiseen puolustautumiseen.

Milja, Liina ja Joonatan löysivät tiensä trooppiseen päivänvaloon, palmujen siimekseen. Joonatan imarteli Miljaa tätä nolostuttavin tuloksin. Liina sai suuntiman joka johti turkoosille lammelle, jonka luona he kohtasivat haltian. Haltia puhui vierasta, soljuvaa kieltä. Joonatan yritti kommunikoida pajupillillä, mutta haltia vain suivaantui ja halkaisi pillin miekansivalluksella. Haltia näytti valmiilta sivaltamaan Joonataniakin, mutta Miljan loitsunalku pysäytti hänet. Haltia viittelöi seurueen mukaansa.

Etevä palaa Sinilähteelle ja huomaa meiningin muuttuneen. Saarna-niminen uusi peikko on asettunut taloksi ja julistanut itsensä uudeksi kylänvanhimmaksi Vuoren Vanhimman nimissä. Entinen vanhin Veisu, Kulku ja Kumma ovat paenneet tuntemattomaan paikkaan. Etevä ja Saarna puhuvat, Saarna julistaa parannuksen tekemisen tärkeyttä ja Vuoren hengen rakkautta. Muita peikkoja: Pallero, Tarkka, Juoru, Harha, Vauhko→Kiihko, Körmy.

Vilkka yrittää saada selkoa yöllisen hahmon aikeista ja saa vastaukseksi vain “Vainolainen!” Hahmo yrittää hypätä Vilkan kimppuun, mutta Vilkka livahtaa pois tämän alta ja onnistuu haavoittamaan tätä puukollaan. Vilkka pakenee ja piiloutuu vanhaan, karkeasti kokoon kasattuun maalaispyhäkköön, josta löytää hiiltyneen puuesineen, joka tuntuu hyvältä kädessä. Loppuyön Vilkka piileskelee peläten henkensä edessä. Päivänvalon koittaessa Vilkka näkee, että puuesine on Siaran jumalkuva, jonka Vilkka vie mukanaan paetessaan Paalukarista.

Haltiaopas vie Miljan, Joonatanin ja Liinan aavikon halki käppyräisille torneille. Tornissa he kohtaavat monia haltioita, joita tuntuu johtavan piikkiköynnökseen sonnustautunut naishaltia. Milja yrittää kommunikoida, mutta kirjan henki päättää ottaa vallan. Henki täyttää Miljan, joka suutelee haltiajohtajaa dominoivasti. Haltiajohtaja heijastelee Miljan sanoja ja muut haltiat kumartavat. Joonatan arvostaa hotteja pusuja ja Liina hämmentyy.

Comments

MuadMouse MuadMouse

I'm sorry, but we no longer support this web browser. Please upgrade your browser or install Chrome or Firefox to enjoy the full functionality of this site.